Uutiskauppa

14:05 Tervetuliassanat: Heleena Savela, Helsingin Sanomain Säätiö. Hän kertoo Tanja Aitamurron tutkimushankkeen lähtökohdista.

14:08 Helsingin Sanomain Säätiö on jakanut jo lähes 15 miljoonaa euroa rahoitusta journalismin tutkimukseen. Parhaillaan Päivälehden museossa on esillä Sanomalehden Tulevaisuus- näyttely.

14:10 USA:ssa oli vuonna 2009 40,000 toimittajaa. Toimittajien lukumäärä on laskenut noin puoleen vuoden 1992 luvuista, viimeisten vuosien aikana kiihtyvään tahtiin. Tällä kehityssuunnalla on ollut merkitystä jounalismin laatuun mm. ulkomaan kirjeenvaihtajien ja poliitiikkaa seuraavan lehdistön määrän vähentyessä.

14:14 Tanja Aitamurto aloittaa oman puheenvuoronsa.

14:16 Lehtien perinteinen tulomalli on että, tulot tulevat pääasiassa mainostuloista.

14:17 Tilanne on paradoksaalinen: kysyntää journalismille on ja yleisö on suurempi kuin koskaan, mutta vanhat tulomallit eivät enää ole tuottavia.

14:18 Tanja keskittyi tutkimuksessaan ratkaisuihin, eikä ole lähestynyt aihetta ongelmien näkökulmasta. Vaikka niitä ongelmia riittääkin.

14:19 San Franciscon alueella on paljon nonprofit tahoja jotka keskittyvät “slow journalismiin”. Niiden missio on enemmin yhteiskunnan voimaannuttaminen ja tietoisuuden ja (poliittisen) tahdon kasvattaminen, kuin puhdas tiedottaminen.

14:21 Huolestuttava trendi: perinteiset uutisorganisaatiot eivät enää voi kattaa kaikkia syntyviä uutisaiheita, joten erilaiset etujärjestöt vastaavat entistä enemmän tiedotuksesta ja journalismin tuottamisesta. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole täysin puoluueettomia, vaikka niin usein väitetäänkin.

14:22 Attention brokers, huomion kerääjät – sanomalehtien rooli on muuttunut ja ne eivät toimi enää pääasiallisina uutislähteinä.

14:23 Tanja Aitamurto esittelee lapsuudensa tärkeimmän uutislähteen: Pohjolan Sanomat.

14:26 Sponsored posts: lehti tai nettisivu tekee selväksi että juttu on yrityken tai organisaation sponsoroima – ei siis täysin puoluueton.

14:28 Voisivatko journalismin tuottajat esim. sanomalehdet saada tuloja hyödyntämällä heidän osaamisensa tapahtumien järjestämiseen?

14:29 Demand media – uutisten massatuotanto tai sisältötehtaat. Laatu saattaa laskea, mutta yleisö saa mitä haluaa: tietoa aiheista joista he hakevat tietoa ja jotka ovat ajankohtaisia.

14:31 Perinteiset mediat jättävät aukkoja jälkeensä. Tämän aukon täyttää hitaan, tutkivan journalismin suuntaus, jolle on edelleen kysyntää.

14:32 NYTimes veloittaa sähköisestä sisällöstään ensi vuodesta alkaen maksumuurin avulla, jossa ensimmäiset artikkelit ovat ilmaisia, sen jälkeen täytyy maksaa. Tällä yritetään siirtää lukijoita takaisin paperilehden pariin.

13:34 Millaisilla ansaintamalleilla journalismia kustannetaan tulevaisuudessa? Vastaus on jonkinlainen hybridimalli: mainostulot, tapahtumamaksut, crowdsourcing, crowdfunding, lahjoitukset, tilausmaksut etc.

14:36 Osaavatko lehtien tuottajat löytää nämä rahavirrat?

14: 37 Tiedon keräämisen ja välittämisen lisäksi journalismin tuottajilla on tulevaisuudessa tärkeä rooli tiedon kuratoijana. Googlenews, Yahoonews ja Huffingtonpost ovat tällaisia journalismiagregaatteja.

14:38 Tärkeä huomio: mediakonvergenssin myötä median kuluttajilla ei ole tärkeää mikä tiedon alkuperäinen lähdemedia on, ainakin USA:ssa.

14:39 Voice of San Diego ja Huffingtonpost eivät ole verkkojulkaisuja – ne ovat uudenlaisia sisällön tuottajia ja uutisorganisaatioita – niille ei ole vielä keksitty termiä.

14:41 Journalismin muutos on oire suuremmista yhteiskunnallista muutoksesta – markkinoijat, karttojen tekijät, pankkiala… muutkin instituutiot ovat murroksessa.

14:42 Journalpreneur – uudenlaiset yrittäjähenkiset toimittajat. Heidän havainnoista ja innovaatioista voi olla hyötyä myös isoille mediataloille.

14:43 “Nothing works, everything might.” on suurten kokeilujen aika.

14:45 Panelistien esittely:

Perustaja ja osakas Helene Auramo, Indiedays.com ja Zipipop. Hän saa uutisensa kännykän kautta. Twitterissä Kauppalehti, Taloussanomat, kavereiden linkit. Hän ei ole tilannut sanomalehtiä vuosiin. http://indiedays.com/

14:46 Googlen alumni, Jaikun perustaja Jyri Engeström. Google Buzz julkaistiin vastikään. Hän etsii hyviä ideoita siitä mitä lähtisi tekemään seuraavaksi. Aika kuluu verkossa, entistä enemmän puhelimen kautta. Tilasi vastikään hesarin, mutta ei ole ehtinyt lukea sitä kovinkaan usein. http://www.thinglink.com/weSwitch

14:49 Toimitusjohtaja Mikael Jungner, Yleisradio. Hän seuraa twitteriä. Se on tapa päästä käsiksi tärkeisiin tiedonjyviin. Twitterissä saa itse valita maailmasta fiksuimmat seurattavat ja lukea mitä he lukeva.

14:51 Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Sanoma News saa edelleen suurimman osan uutisistaan painetuista medioista.

14:52 Pentikäinen kertoo että journalismin tulorakenne Suomessa tasapainoisempi kuin USA:ssa. Noin 60:40 mainostuotot:levikkituotot ennen nykyistä taantumaa. Nyt noin 50:50. Häneltä kysyttiin Sanoma Newsin näkemystä integroidusta mainonnasta, jossa mainokset puetaan artikkeleiden näköisiksi.  “Toivon etten näe sitä päivää.”

14:55 Auramo kertoo että mainonta on kiinnostava bloggaajan näkökulmasta. Se tuo haasteita läpinäkyvyydelle. Indiedaysilla on sopimus eettisten toimintaperiaatteiden noudattamisesta, koska bloggaajat saavat paljon esim. ilmaisia tuotenäytteitä.

14:57 USA:ssa on ollut skandaaleja liittyen tähän läpinäkyvyyteen – tai sen puutteeseen. Tällaisia piilosponsoiroituja blogipostauksia ja tuotearvioita on tullut ilmi useita viime vuosina.

14:58 Engeström kommentoi että on olemassa asioita joita ihmiset haluavat tehdä. Keskustelu siirtyy usein nopeasti  liiketoiminta- ja ansaintamalleihin, ennen kuin mietitään mikä oikeasti kiinnostaa ihmisiä. Bloggaminen tuo kasvot ja keskustelevuuden journalismille – ja lisää sen kiinnostavuutta.

15:00 Pentikäinen on sitä mieltä että kaikkien alalla toimivien tulee lukea Tanjan tutkimusraportti. Nämä trendit tulevat vaikuttamaan kaikkien tulevaisuuten. Nykyinen suomalainen mediamaailma on murroksessa.

15:03 Mitä Suomi on tuonut kansainvälisen median maailmankartalle? Jungner kysyy. “Ei yhtään mitään.” hän väittää. Ei kannata olla ylpeä siitä ettei Kindle, GoogleMaps tai iPhone ole vielä tullut Suomeen.

15:06 Ei Suomen median tulevaisuus näin synkkä ole, Pentikäinen vastaa Jungnerin puheenvuoroon. Esim. sähkoiset lukulaitteet ovat erittain kiinostavia julkaisijan ja mediatalon näkökulmasta.

15:08 Auramo kertoo tuntemistaan blogeista ja bloggareista. Muotiblogit ovat usein erittäin vuorovaikutteisia ja bloggaajat esiintyvät melko avoimesti netissä – ja ottavat lukijoiden palautteen esim. pukeutumisestaan tosissaan.

15:10 Engeström esittelee Newsmill.se sivutoa, jonka yhtenä sijoittajana on ollut pohjoismaalainen mediatalo Bonnier.

15:12 Pentikäinen: “Kyllä perinteisissäkin medioissa ajatellaan lukijoita.” Journalistit eivät näissä tulevaisuuden skenaarioissa ole enää ammattilaisia, vain tekevät sitä harrastuspohjalta, vapaaehtoisesti tai muun työn ohella, mikä aiheuttaa huolia.

15:13 Tanja vahvistaa edellisen. USA:ssa journalismi on nykyään entistä enemmän tehtävä, ei ammatti.

15:14 Jungner: Pentikäisen puheenvuoron olisi voinut pitää parilla sana muutoksella 90-luvun alussa pankkitoimihenkilöiden edustaja. Nyt pankkiala voi kuitenkin hyvin ja tulot tulevat uusilla malleilla. Vaikka amatöörijournalisteja on entistä enemmän, ammattilaiset pomppaavat massasta kuin majakat – ne toimivat tiedonvirran ja journalismin ohjaajina, kuratoijina ja suunnannäyttäjinä.

15:17 Ville Vesterinen, Arctic Startup. “Pohjoismaalaisen Tech Crunchin” perustajajäsen kertoo arcticstartup.com sivujen tavoitteista. Ne tuovat esille paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä. Tuloja tulee pääasiassa event busineksestä ja konsultoinnista.

15:20 Yleisökysymys: Mikä on 10 vuoden päästä Sanoman ansaintalogiikka? Entä YLE:n? Mikä on ihmisten mediaan käyttämän ajan muutos? Mikä on arvio tulevaisuudesta?

15:22 Pentikäinen uskoo että viiden vuoden päästä sähköisten medioiden sisältötuotot ovat kasvaneet. Vallankumuoksellista muutosta ansaintamalleihin ei ole tulossa lähitulevaisuudessa.

15:23 Jungner: ABC Suomi (iso kansa joka käy ABC huoltoasemilla) siirtyy uusiin asioihin. Aikaa on 1-1,5 vuotta suurten suomalaisten mediatalojen tarttua tähän mahdollisuuteen ennen kuin suuret kansainväliset toimijat tulevat Suomen markkinoille. Rutiinit ja käytettävyys ovat kaikki kaikessa – kuka muuttaa kansan tavat?

15:26 Pentikäinen: Suomessa on tapahtunut jo muutos. Se on tapahtunut hiljalleen. Suurta äkillistä muutosta ei varmaan tule.

15:27 Jungner: Iltapäivälehtien nettisivut ovat Suomen suosituimpia, mutta laatu ei ole parhainta. Jos lukijoille ei ole tarjolla laadukkaita verkkomedioita, ne tarttuvat ulkomaalaisiin vaihtoehtoihin. Obama on meillekin positiivinen johtaja, koska Suomessa vastaava hahmoa ei ole.

15:29 YLE:ssä kärki näissä asioissa on ihmisten itseilmaisu. Kohtaus.fi palvelu toimii esimerkkinä tästä. Olennaista ei ole että käsikirjoitus etenee tuotantoon, vaan että ihmiset saavat raamit harrastukselleen.

15:32 Engeström kommentoi asiaa teknologiayrittäjän näkökulmasta. Innovaatio mistä lähdettiin puhumaan edellyttää teknistä innovaatioita, se ei ole enää sisällöntuotannollista kekseliäisyyttä. Esim. Lifestyle mediassa kiinnostaa usein nimenomaan kuvat. Lukijat lähestyvät kirjoittajaa usein kysymyksellä: “Mistä tuon jutun saa?” Saako media tarjota linkin, jolla lukija voi ostaa tuotteen?

15:35 Pentikäinen kommentoi uudelleen sponsoroituja artikkeleja. Hän ei halua nähdä näitä Hesarissa, mut muissa medioissa ne voivat toimia. Lama osoitti sen että tilaaajat ovat valmiita maksamaan hyvästä sisällöstä – lukija- ja tilaajamäärät ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet.

15:37 Auramo: voisi luulla että asiantuntijat ovat mielenkiintoisimpia bloggaajia, mutta ainakin muotiblogeista suosituimpia ovat ne joihin lukijat samaistuvat. Lukijat viettävät blogin sivuilla keskimäärin 7min / vierailu.

15:40 Tanja esittelee Kachingle nettipalvelua, joka on joukkorahoittamismalli jolla lukijat voivat lukea eri mediatalojen tuotantoa ja maksaa siitä sisällöstä mitä ne haluavat tukea.

15:43 Jungner: Suomalainen journalismi on kuin vakuutus joka on hyvä olla. Se tuli ilmi esim. vaalirahaskandaalin aikaan. Demokratian kannalta on tärkeää että on infrastruktuuri joka voidaan polkaista käyntiin tarvittaessa. Sen takia on tärkeää rakentaa sellaista maailmaa, jossa tällaiset toimijat voivat elää ja voida hyvin bloggaajien ym. rinnalla.

15:46 Engeström: Syntyy uusia tapoja maksaa sisällöntuottajille, mikä on hienoa. Esim. musa-alalla sisällönostamisen sijaan kuluttajat haluavat maksaa siitä että voivat jakaa sisältöä muille esim. playlistejen avulla.

15:48 Jungner: Yksittäisten ideoiden arvo on nolla. Ideoiden konseptoiminen ja skaalaminen liiketoiminnaksi on se oikea haaste, jos halutaan kehittää Suomen kansantaloutta.

15:49 Markus Ossi, tarkkamarkka.com säästämissivujen perustaja kertoo että “demand media” 15-20 euron uutiset, ovat Suomessa jo.

15:50 Yleisökysymyksien aika alkaa.

15:54 Jungner: “Elisa Viihde on konseptina paras jonka olen näynyt muutamaan vuoteen.”

15:54 Markku Huusko, Uusisuomi.fi, kysyy paneelin mielipiteitä suomalaisten medioiden uutistoimitusten koon kehityksestä ja tuottavuudesta.

15:55 Pentikäinen vastaa että toivoo Hesarin toimituksen pysyvän nykykoossaan, vaikka kehitys yleisesti alalla on tehdä sama tai enemmän vähemmällä työvoimalla.

15:57 Tanja vastaa että Huffingtonpostilla on pääomasijoitusrahaa, mutta he kertovat että he voisivat elää mainostuloilla.

15:59 www.palvelut.ilkka.fi osoittaa sen että pk-yrittäjät haluavat tehdä paikallisten medioiden kanssa yhteistyötä ja mainostaa niiden kautta aluellisesti.

16:03 Esko Kilpi yhtyy keskusteluun: mielenkiintoista nähdä mistä puhutaan, sillä silloin näkee myös mistä ei puhuta. Yksi asia mitä ei olla mainittu keskustelussa on käyttöliittymät. Sanomalehti on erittäin vaikea käyttöliittymä.

16:04 Pentikäinen on sanomalehtien käytettävyydestä eri mieltä. Hän on sitä mieltä että sanomalehti on luultua ekologisempi. “Sen kotiin kuljettaminen vastaa hiilijalanjäljeltään 15 Google-hakua.”

16:05 Engeström ei allekirjoita edellä mainittua tilastoa. Sen paikansa pitäävyys crowd sourcetaan.

16:06 Jungner on samaa mieltä käytettävyyden merkityksestä.

16:07 Tanja kysyy vielä lopuksi: Missä on journalismin tulevaisuus?

Auramo: Kiinnittää huomiota myös online videoiden tuomiin mahdollisuuksiin.

Engeström: Osallistuva media.

Jungner: Ammattimaisen journalismin tulevaisuus on riippuvainen siitä että säilytetään kieliperusteinen, suomalainen, maailman tapahtumista kiinnostunut yleisö.

Pentikäinen: Journalistien kyvystä tuottaa merkityksellistä sisältöä lukijoille

16:10 Paneelitilaisuus päättyy. Keskustelu jatkuu.